Angarth
Would you like to react to this message? Create an account in a few clicks or log in to continue.
Angarth

Snowhotellissa toimivan kaupunkifantasiaroolipelin foorumit


Et ole sisäänkirjautunut. Kirjaudu sisään tai rekisteröidy

Nova Throneberry Mutantti/Animaagi

Siirry alas  Viesti [Sivu 1 / 1]

1Nova Throneberry Mutantti/Animaagi Empty Nova Throneberry Mutantti/Animaagi lähetetty La Tammi 24 2015, 13:56

Nova

Nova
Nimi: Nova Throneberry   Ikä: 17   Rotu: Mutantti/Animaagi   Asema/titteli?: Siviili, "loinen"

Kuvat, joihin tekstissä viitataan!
              Nova Throneberry on 17 vuotias  Mutantti/(kissa)Animaagi.
  Hänellä on pitkät, noin lapaluihin asti yltävät mustat hieman kiharat hiukset ja eripari silmät. Vasen silmä on vihreä, oikea silmä on pastellinkeltainen jossa on hieman pastellia oranssia. Mutanttiuutensa vuoksi hänen kissankorvansa ja häntänsä ovat aina esillä. Kissankorvat ovat lurpassa ihmiskorvien kohdalla ja yleensä peitettynä hiuksilla.
             Nova on yllättävän posiitiivinen normaalina päivänä, mutta apenee nopeasti jos joku mainitsee vanhemmistaan tai ystävistään.  Novan häntä heiluu peruspäivänä aika perusvauhtia rauhallisesti puolelta toiselle, nukkuessa hännänpää nykii unen tapahtumien mukana.  
        Novalla on hieman tummempi puoli, johon hänet oli kasvatettu pienenä poikana. Hänen isänsä sekä äitinsä olivat lain nurjalla puolella, joten jätkä on oppinut nauttimaan toisten  turpaansaannin katselusta ja pitää laittomia asioita mielenkiintoisina sekä vihdyttävinä.

      Ilman omistajaa Nova nukkuu kadulla tai julkisissa sisätiloissa jossain piilossa, joko kissana tai ihmisenä vähän tilanteesta ja paikasta riippuen. Omistaja yleensä myös kustantaa Nova ruuat, joten ilman omistajaa Novan pitää selvitä itse omista menoistaan, joten tekee yhden päivän hommia tutuissa paikoissa saadakseen taskurahaa, jolla selviää ehkä viikon.

            Nova on hellyydenkipeä sylikissa, joka ainakin yrittää pyrkiä saamaan läheisyyttä jos tilanne sitä sallii. Harvoin nuorukainen kumminkaan tunkee tuntemattomien syliin ihmisenä, mutta kissana hän tunkee syliin kehräämään. Jos hänet heitetään sylistä pois hän suuttuu, mutta häipyy majesteettisesti pää pystyssä pois.

           Jos joku Novan lähellä on huonolla päällä hän pyrkii lohduttamaan tätä vähän kaikin keinoin. Erityisesti itkevät miehet ovat Novan heikkous, jolloin jätkä tunkee suoraan syliin silittelemään tätä ja rauhoittamaan tai lohduttamaan, vaikka saisikin siitä ehkä turpaan myöhemmin.
            Hän tosiaan osaa muuttua kissaksi (Kuva1) ja hän mutanttiuutensa ansiosta saa kissana spiraalinsa näkymättömäksi ja ihmisenä violetilla merkatut osat (Kuva3) muuttuvat läpinäkyväksi.


            Hänen ranteessaan roikkuu rikkoutumaton  amuletti, jossa on maaginen korukivi.  Nova on hieman lois-eläjä, koska hän vaatii omistajan voidakseen käyttää taitojaan kunnolla. Omistajansa kera hänen (ilman omistajaa) läpiväkyvät kohtansa muuttuvat myös läpäisykykyisiksi, eli kaikki joita niistä kohdista huitaistaan meneee yksinkertaisesti läpi. Omistajan kanssa Novan kissakoko kasvaa myös huomattavasti. (Kuva2)

Menneisyyttä
            Nuorena, noin kuusivuotiaana Novan molemmat vanhemmat kuolivat väkivaltaonnettomuuksiin ja Nova muistaa heistä kovin vähän, silti aina kun muut puhuvat vanhemmista ne vähätkin tulevat mieleen.
            Novan vanhemmat olivat laittoman bisneksen puolella ja kukoistivat niin korttipeleissä kuin huume ja ihmisbisneksessä. Suuren omaisuutensa he kumminkin jättivät virkaveljilleen, jättäen oudon poikansa pennittömäksi. Ainoa asia jonka kera Nova käveli pois kodistaan oli koru ja vaatteet päällään, pieni reppu jossa oli lompakko, missä oli juuri parin viikon elämisen verran rahaa. Pian lähtemisensä jälkeen hän löysikin enimmäisen omistajansa vanhasta herrasta, joka kumminkin oli vain yksi useasta Novan hylänneistä.
 
           Novalla on ollut lyhyen elämänsä aikana viisi omistajaa, jotka kaikki ovat lopulta hyljänneet hänet turhana ja tarpeettomana loiseläjänä jota on vain kiva silittää ja jonka vieressä on vain kiva nukkua.  Kun Nova vihdoin sai omistajan joka kesti häntä pitempään kuin kukaan muu, hän kuoli onnettumuudessa Novaa puolustaessaan.
              Nova ei ole sen jälkeen erityisesti kaivannut omistajaa muuhun kuin siihen, että olisi joku kokoajan silittämässä, sen pelossa että hänen itsetuntoaan tai arvoaan lytättäisiin taas, tai jos henkilöstä tulisikin niin arvokas ja tämä kuolisi kamalalla tavalla.  Kumminkin piakkoin nuorukainen on taas valmis uuteen omistajaan, jota hän nyt etsii passiivisesti. Jos joku osuu kohdalle niin osuu, mutta ei tarvitse pitää kiirettä.

Takaisin alkuun  Viesti [Sivu 1 / 1]

Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa